Kuulon Tuki ry

edistystä ja tukea kuulovammaisuuden arkeen

  • Suurenna fontin kokoa
  • Fontin oletuskoko
  • Pienennä fontin kokoa
Pääsivu Avustukset Avustusten käyttöraportit IFHOH yleiskokous ja EFHOH vuosikokous 2010
Sähköposti Tulosta PDF

Kiitän Kuulon tukea mahdollisuudesta osallistua tarkkailijana tapahtumaan:

Tavoitteeni oli siivilöidä näkemääni ja kokemaani kuuroutuneiden asioiden edistämisen kannalta. Samoin tavata kuuroutuneet kokousedustajat muista maista, ja solmia verkostoa eri maiden edustajien kanssa mikäli mahdollista.

IFHOH:illa on ollut kuuroutuneiden komissio, Late Deafened Commission. Sen elvyttämismahdollisuuksia olin myös arvioimassa.

Tapasin toisen suomalaisen kuuroutuneen tarkkailijan, Kalle Tervaskarin kanssa Britannian kuuroutuneiden järjestön, National Association of Deafened Adults, edustajan Lidia Smolarek-Bestin ja yhdysvaltalaisen Association of Late-Deafened Adults, edustajan Cynthia Amermanin. Meistä muodostui ”Neljän kopla”, jotka yritimme kartoittaa ennen IFHOH:in vuosikokousta, mitä sääntöjen muutosehdotuksessa ja kuuroutunut-sanan poistamisessa oli kyse ja tarkoitus.

Havaitsin virallisissa kokouksissa sen, että pohjoismaisilla järjestöillä oli ”valtavasti” ääniä, mutta keski-eurooppalaisilla vain yksi-kaksi. Euroopan ulkopuolisia maita oli vain muutama, mikä järkytti mieltäni.

Kokoukseen osallistuminen, ja siten äänivallan käyttäminen, näytti todella kalliilta investoinnilta vähäjäsenisistä maista. Onko siinä mieltä, että vain kyllin paljon kokoontumiseen investoivat järjestöt voivat äänestää ja olla koolla ja sitä kautta luontevasti verkostoitua.

Mielestäni kaikkien jäsenjärjestöjen on voitava äänestää, vaikkei ole varaa tulla seminaariin ja kokouspaikalle. Ehdottaisinkin että IFHOH ottaisi käyttöön nettiäänestämisen (seuraavassa kaksivuotiskokouksessa päätetään järjestön uudesta englanninkielisestä asusta). Seminaaritkin voitaisiin panna kaikkien järjestöjen ulottuville järjestämällä videolinkki kokoukseen ja sen kirjoitustulkkaukseen. Mielestäni on suurta haaskausta, että seminaarien anti jää vain paikalle päässeiden (kyllin varakkaiden tai sponsoroitujen) ylösrakennukseksi. Tekniikka on olemassa.

Seminaarissa oli luennoitavana etenkin ruotsalaisia ajatuksia miten tehdä(än) asioita, kuurojen järjestön näkemys yhteistyöhön, kehitysyhteistyöstä ruotsalaisella rahoituksella.

Seminaarissa oli myös IFHOH:in hallituksen ajatuksia aiheesta

Kuulokojeita ja implantteja kehitysmaihin.

Kaunis ajatus tuotattaa halpoja kuulokojeita ja jakaa niitä, mutta mielestäni tuomittu epäonnistumaan,. Näin totesi myös sähköpostilista Kuputuvan keskustelussa kehy-asioiden parissa työskentelevä kuuroutunut.

> Onkohan IFHOH/EFHOHilla aikomusta kuunnella kehitysmaiden vammaisia, kun he suunnittelevat kuulovammaisideologian levittämistä? Yleensä ns. "ylhäältä alaspäin" toiminta eli tässä tapauksessa IFHOH/EFHOH:ilta kehitysmaiden kuulovammaisille suunnattu tiedotuskampanja, jonka suunnitteluun ei ole otettu mukaan kohdemaan (kuulo)vammaisia menee pieleen. Todettu on.>

Rest of the world

Tajusin EFHOH:in AGM:n jälkeen IFHOH:in BGM:ssa, että Euroopan ulkopuolisia maita on ihan muutama vain. IFHOHin hallituksella mielestäni olisi päätehtävä solmia yhteyksiä eri maiden kuulovammaistahoihin varustaa niitä tiedoilla, kätilöidä ko. maihin kuulovammaisjärjestöjen syntyminen eli tehdä sitä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa, minkä säännöissä sanotaan olevan jäsenjärjestön etu. Jäseneksi selviytynyt järjestö ei enää tarvitse näitä tietoja. Koska uusia jäseniä on ihan harvakseltaan, alan kysellä mielessäni mitä IFHOH oikein tekee? EFHOH hoitaa ison osan vuorovaikutuksesta ja tiedonsiirrosta.

Suomen huonokuuloisten etujärjestöllä on ollut kehitysyhteistyötä Sambian järjestön kanssa Kuinka ei vuorovaikutus ole tulostunut IFHOH:in jäsenyydeksi? Mielestäni sen tulisi olla tavoitteena. Liitto taannoin ilmoitti antaneensa joulutervehdysten lähettämisen sijasta , olikohan 500€ Sambian liitolle. Siitä olisi sujuvasti voitu korvamerkitä satalappunen IFHOH jäsenmaksuun.

Toisaalta kehitysmaita ajatellen tuo jäsenmaksu on tähtitieteellinen. Muistelen jostain lukeneeni että kuurojen maailmanliiton, WFD:n, jäsenmaksut olisivat porrastetut bkt:n mukaan. WFD:llä on runsaasti jäsenjärjestöjä myös kehitysmaissa.

Tukholman kokouksen lisäksi järjestin yhdysvaltalaisen jäsenjärjestön, Association of Late-Deafened Adults ( ALDA:) kokousedustajan, vuoden 2011 puheenjohtajan, Cynthia Amermanin vierailun Ruotsin kuuroutuneiden järjestössä VIS:issä, Viron ja Suomen kuuloliitoissa ja Suomen kuurosoiden kommunikaatio-osastolla, unohtamatta Helsingin kuuroutuneiden ylimääräistä kerhoiltaa.

Kun kävin Cynthia Amermanin kanssa Tallinnassa Viron kuuloliitossa, siellä oli ystävällinen delegaatio meitä vastassa, vaikka heillä oli valtakunnallinen juhlapäivä ja juhannusaatto. Keskustelussa (jota kävin yksitellen muutamien ihmisten kanssa) kävi ilmi että heillä ei ole kirjoitustulkkausta.

Vein tuoreeltaan Uno Taimlalle Kuuloviestin, jossa kerrottiin Kuulonhuoltoliiton yhteistyöstä Viron huonokuuloisten järjestön aikaansaamiseksi, myös sen liittymiseksi IFHOH:iin.

Mielestäni olisi hyvä idea, että kirjoitustulkkien kouluttamisessa alettaisiin yhteistyö virolaisten kanssa.

Virolaiset tulivat käyntimme aikana kutsutuiksi Turkuun kuuroutuneiden pohjoismaiselle kesäviikolle – esteettömyysehdotuksena lukea suomenkielistä kirjoitustulkkausta. Samaa tyyliä ovat käyttäneet saksalaiset Tanskassa v. 1981 ja hollantilaiset useilla muilla kerroilla lukien norjaa/tanskaa.


Liisa Sammalpenger

Samasta aiheesta muualla:

Valokuva-albumi >>

http://www.kuuloliitto.fi/fin/vertaistoiminta/kuuroutuneet/

Krt-tiedote 2/2010 (löytyy oikealta alalaidasta)

s. 15-20

s. 20 linkit järjestöihin, joihin oltu yhteydessä